Henkilökuva

Timo Ruotsalainen -  Sisä-Savon Lehti 23.11.1995

"Koneella minä edelleen remputan"

Yrjö Knuutisen kolmas kirja kertoo 30-luvun pojista

Mitassa - niminen novellikokoelma voisi kertoa puutavarakaupoista, kuten tässä savottaproosan luvatussa maassa niin moni muu kirja tekee. Rautalampilaisen Yrjö Knuutisen tuorein, kolmas teos käsittelee kuitenkin pienen asemakylän elämää 30-luvulla alakoululaisten näkökulmasta. Niminovellissa ollaan vaatturilla teettämässä housuja.
     Harmaasta kankaasta ommellut polvihousut esitellään kansikuvassa. Iloinen, keltasävyinen kansi näyttää houkuttelevalta ja innostaa tarttumaan 143-sivuiseen kirjaan.
     Mitassa pitää sisällään 25 novellia. Teksti on nopealukuista, mikä johtuu osaltaan hyvästä painoasusta mutta enemmän kuitenkin Yrjö Knuutisen kielestä: iskevää, tiivistettyä ja harkittua tekstiä on ilo lukea. Siinäkin Knuutisen uutuus poikkeaa muodikkaista tiiliskivikirjoista.
     - Olisin minä voinut tietysti loruilla pitempään, kirjailija kuittaa. Knuutinen kuuluu kirjoittajiin, jotka näkevät vaivaa lukijan eteen. Hän ikään kuin piirtää meille kuvan käsittelemistään hahmoista ja paikoista, mutta pelkkinä ääriviivoina. Niistäkin hän jättää pois palan sieltä, toisen täältä. Tuntomerkkejä ei tuputeta, mutta ne ovat kaikki siellä: kuva valmistuu, kun lukija täydentää kuvan mielikuvituksessaan.
     Täyteen lastattu teksti olisi näännyttävää, vaikka moni kirjailija kartuttaa sillä tavalla sivumäärää.

Lasten elämykset tärkeimpiä

Mitassa-kokoelmassa 7-18 -vuotiaat pojat tutkivat ratapihaa, kulkevat polveilevalla koulutiellään, käyvät uimassa ja pelaamassa, vakoilevat tyttöjä ja kuuntelevat aikuisten keskusteluja. Elämää varjostaa sota.
     Osaksi kertomukset pohjautuvat Knuutisen lapsuudenkokemuksiin. Hän syntyi ja asui nuoruutensa Siilinjärvellä. Valmistuttuaan opettajaksi hän työskenteli mm. Pörölänmäellä. Rautalammilla hän on asunut viimeiset 18 vuotta.
     30-luvun maailma näyttää ensi silmäyksellä poikkeavan nykypäivästä, mutta onko lopulta niin?
     Muutamin poikkeuksin ja lisäyksin tapahtumat voisi siirtää 90-luvulle. Tv:n ja tietokonepelien aikakausi on tietysti toinen, mutta ehkä lapsuudesta nuoruuteen ja edelleen aikuisuuteen varttuvat käyvät läpi samoja vaiheita kuin edelliset sukupolvet.
     Yrjö Knuutisella on entisenä opettajana näkemys asiasta:
     - Olisi parempi, että lapsi on itse aktiivisesti mukana elämässä kuin katsoo tv:stä, miten eletään.
     Kyse on elämyksistä. Knuutinen laajentaa pohdiskelunsa koskemaan tv:n ja kirjan eroja:
     - Televisiossa kaikki on valmista, mutta kirjassa kirjailija antaa impulsseja lukijalle, joka luo mielikuvituksessaan maisemat ja jopa täydentää niitä.

Novellit lojuivat vuosia pöytälaatikossa

Mitassa on Knuutisen kolmas kirja. Ensimmäinen, 1970 julkaistu Kurkki (WSOY) kertoi kesystä joutsenesta. Se perustui Knuutisen omiin, kesyttämästään linnusta saamiin kokemuksiin.
     Erätarinoita sisältänyt Kala-Oskari ja kolme enkeliä (Kustannuskiila) ilmestyi 1986. Knuutisen tekstiä on nähty julkaistuna useana vuonna mm. Eränkävijä-lehden kirjoituskilpailuissa.
     - Uuden kirjan tekstit olivat syntyneet vuosien mittaan. Pari vuotta sitten jouduin kipeän polven takia pysymään aloillani. Kun ei ollut muuta tekemistä, ajattelin järjestää pöytälaatikkoni. Löysin tekstit, jotka tietysti piti kirjoittaa uudestaan.
     Ensimmäisen version Knuutinen kirjoittaa kynällä. Teksti on itse kehitettyä salakirjoitusta, jota ulkopuoliset eivät osaa. Vasta toisella kirjoituskerralla Knuutinen sanoo tarttuvansa kirjoituskoneeseen. Tietokonetta hän ei ole tekstinkäsittelylaitteeksi ainakaan vielä kelpuuttanut.
     - Koneella minä remputan, hän toteaa tyytyväisenä.

Haanpää on esikuvista tärkein

Esikuvikseen Knuutinen mainitsee ennen kaikkea Pentti Haanpään, jonka pariin hänet aikoinaan opasti vanhempi veli.
     - Sillanpäässä vetoaa hänen luonnonläheisyytensä, Waltarissa huumori. Ulkomaisista suosikkeja ovat Kafka sekä venäläiset klassikot: Tshehov, Gogol ja Gorki. Runoilijoista tärkeitä ovat Baudelaire ja Yeats. Ja viime aikoina minä olen lukenut aivan hulluna Jungin filosofiaa.
     Uuden kirjan markkinoimiseksi Knuutinen on kiertänyt kirjakaupoissa Siilinjärvellä ja Rautalammilla. Näissä tilaisuuksissa hän saattaa kertoa, millainen yhteys novellihenkilöiden välillä on ja miksi Enskin äiti oli tyytyväinen, kun isä palasi sodasta haavoittuneena. Kirjasta voi löytää enemmän kuin arvaakaan...